Työnohjauksellisen Ryhmä ryhmän tavoitteena on ryhmässä toimimalla oppia ryhmän ohjaamiseen liittyviä asioita jakaen kokemuksia, ideoita ja kehittymisen haasteita. Koulutus koostuu seitsemästä kahden tunnin tapaamisesta. Ryhmän lähitapaamisissa osallistutaan, koetaan ja jaetaan ohjauksellinen ryhmäprosessi turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Kunkin lähitapaamisen jälkeen kirjoitetaan lyhyt reaktiopaperi, jossa ryhmässä opittua kytketään oman työn arkisiin käytäntöihin.
Työskentely perustuu visuaalisuuteen, toiminnallisuuteen, ratkaisukeskeisyyteen ja haastavaan läsnäoloon. Ryhmä ryhmä on itsessään ryhmäprosessi, johon osallistumalla opitaan ryhmään liittyviä ilmiöitä. Tämän vuoksi osallistuminen on edellyttänyt ehdotonta sitoutumista lähitapaamisiin. Ryhmän koko on ollut 5–8 osallistujaa.
Koulutus on järjestetty korkeakoulujen (TaY ja Tamk) henkilöstölle kuusi kertaa Campus Conexus -projektin aikana. Ryhmiin on osallistunut yhteensä 50 työntekijää vuosina 2010–2013. He ovat olleet opettajia, tutkijoita, suunnittelijoita ja hallintohenkilökuntaa. Pääosin osallistujat ovat olleet korkeakouluopettajia. Ryhmän ohjaajana on toiminut YTT, opettaja ja työnohjaaja Kai Halttunen.
Työskentelymalli
1. tapaamisen ryhmäytyminen ja tutustuminen toteutettiin toiminnallisena kartta- ja asteikkotyöskentelynä. Lisäksi tehtiin näkyväksi ryhmän jäsenten aiempia suhteita. Ohjaaja osallistui työskentelyihin, ja kertoi sitä kautta itsestään. Luottamusta ohjaajaan lisättiin myös avoimella keskustelulla, mitä haluatte tietää ohjaajasta? Samalla ohjaaja esitti työskentelykutsun: ”oletteko valmiita työskentelemään kanssani?” Tästä avauksesta ja työskentelystä syntyi näkyväksi tehty, puhuttu työskentelysopimus. Lisäksi kokoontumisessa asetettiin alustavat tavoitteet työskentelylle symbolityöskentelyn avulla.
2. tapaamisen teemoja ovat ryhmän säännöt sekä tyytyväisyyden kehä –työskentely, jolla kartoitetaan ryhmän ohjaamisen iloja, haasteita ja ahdistavia elementtejä.
- Ryhmän sääntöjen rakentaminen on toteutettu yhteistoiminnallisesti, lumipallo-menetelmällä. Työkaluna on käytetty 6 osaista pyramidia, joka on toteutettu joko piirtämällä tai post-it –lapuilla.
- Tyytyväisyyden kehä –työskentely koostuu ajastetuista kertomuskierroksista (tiimalasi). Mikä ohjauksessa 1) tuo iloa, innostusta, 2) mikä on haasteellista, 3) mikä on ahdistavaa. Kierros, keskustelu, koonti fläpille. Haastavien ja ahdistavien asioiden muuttaminen a) näkökulmaa vaihtamalla tai b) ottamalla pieniä askelia – muutoksien tekeminen, toimivien työskentelytapojen tunnistaminen.
3.-6. tapaamisessa tehtiin opiskelijoiden tapaustyöskentelyjä seuraavilla perusmenetelmillä:
- Ratkaisukeskeinen haastattelu, asteikkotyöskentely, ihmekysymys. Poikkeukset ja hyvät ajat. Miellekartta. Tulevaisuuden muistelu. Tarinallisuus, koskettava kuuntelu. Useiden asteikkojen yhtäaikainen käyttö, ekvalisaattori.
7. kokoontuminen keskittyi ryhmän päättämiseen ja palautteeseen.
Palautetta ryhmistä
Minusta viime tapaamiskerta oli innostava ja pidin kovasti ryhmätyöstä ryhmän ohjaamiseen liittyen ja sitä kautta kokemuksien jakamisesta (hyvin on samanlaisia kokemuksia), jäsentelystä ja erityisesti uusien näkökulmien avaamisesta (näkökulman vaihtamisesta).
Päällimmäisenä tuntemuksena ryhmä ryhmän työskentelystä on, että ryhmä ryhmä toimii. Keskustelu on avointa, ja avoimuutta lisää omien caseien käsittelyyn tuominen. Erityisen mukavaa on se, ettei kukaan ole tullut mukaan ”vapaamatkustajana” – sellaisena jäsenenä, joka vain imisi kaiken, mitä muilta voi saada, mutta ei itse olisi valmis antamaan mitään.
Ryhmän ilmapiiri oli avoin alusta lähtien ja siihen oli hyvä ja helppo tulla. Tuntuu myös hyvältä olla pitkästä aikaa vertaisryhmässä ilman vetovastuuta.
Toinen tapaaminen vahvisti jo edellisellä kerralla herännyttä ajatusta siitä, kuinka tärkeää on löytää tasapaino sen välillä, kuinka paljon antaa ryhmälle tilaa itseorganisoitua ilman asioihin puuttumista ja toisaalta kuinka paljon ryhmän työtä tulisi strukturoida. Oivalsin, kuinka suuri merkitys työskentelylle ennalta määritetyillä rajoilla voi olla sille, että hankalat ryhmätilanteet vältetään.
Lisätietoa
Kai Halttunen, kai (at) halttunen.info, www.halttunen.info
