Projekti on Suomen ylioppilaskuntien liiton koordinoima ja sen osatoteuttajia ovat Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto sekä niiden ylioppilaskunnat. Kyky-projekti on osa Campus Conexus II -projektia, ja sen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto. Projekti on jatkoa Kyky-hankkeelle ja Campus Conexus I -projektille.
Kyky-projektin tuloksia
Projektin tuloksena opiskelukyky tunnetaan yliopistokentällä. Erilaiset työkalut opiskelukyvyn edistämiseen on otettu laajasti käyttöön. Osatoteuttajien kanssa kehitettyjä käytäntöjä ja projektin tuloksia on levitetty koko projektin ajan koulutuksissa ja työpajoissa.
Opiskelukykynäkökulma on huomioitu Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston koulutuksen kehittämis- ja arviointiprosesseissa (kandidaattikoulutuksen uudistus, orientaatio-opinnot, opiskelijakyselyt). Opiskelukyvyn edistämistyötä tehdään yliopistoissa suunnitelmallisesti ja organisoidusti. Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaa on tuettu erityisesti uusien opiskelijoiden vastaanotossa ja Tampereen yliopiston ylioppilaskuntaa järjestökoulutusten kehittämisessä.
Ylioppilaskuntien piiriin on perustettu järjestösektoreiden verkosto. Verkosto on keskittynyt toiminnassaan opiskelukyvyn ja järjestötoiminnan yhteyksien tarkasteluun. Ylioppilaskunnissa on tehty työtä järjestötoiminnan saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden eteen sekä kehitetty vapaaehtoisten koulutusta.
Opiskelukyky
Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Se on yhteydessä oppimistuloksiin, opiskelijan hyvinvointiin ja opintojen sujuvuuteen.
Opiskelukykyä edistämällä parannetaan opintojen etenemistä, osaamista, työllistymistä ja työelämää, mutta myös yhteisöjen toimintaa ja ilmapiiriä. Opiskelukyvystä huolehtiva opiskeluyhteisö luo positiivisen kehän, jossa opettajien ja henkilökunnan hyvinvointi ja innostus tarttuu opiskelijoihin ja toisinpäin, leviten koko yhteisöön.
Opiskelukyky koostuu monista tekijöistä, joihin vaikuttavat niin yhteiskunnalliset rakenteet ja päätökset, johdon ja henkilökunnan toimet, opiskelijajärjestöt kuin jokainen opiskeluyhteisön jäsenkin.
Korkeakouluissa ja opiskelijajärjestöissä käytetty opiskelukykymalli on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ylilääkärin Kristina Kuntun ja Työterveyslaitoksen kehittämä ja se pohjautuu työkykymalliin. Malli koostuu yksilöä ja ympäristöä koskevista neljästä ulottuvuudesta.
Omat voimavarat
Omat voimavarat viittaavat opiskelijan persoonallisuuteen, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, elämäntilanteeseen, sosiaalisiin suhteisiin ja terveyteen vaikuttaviin tottumuksiin. Opiskelukykyyn vaikuttaa myös sosiaalinen tuki ja kokemus omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä elämänhallinnasta.
Näitä tekijöitä voidaan tukea niin yhteiskunnan toimesta kuin korkeakouluissakin esimerkiksi joustavoittamalla opintoja, tukemalla perheellisiä opiskelijoita tai vahvistamalla opiskelijoiden elämänhallintataitoja.
Opiskelutaidot
Opiskelutaidot tarkoittavat paitsi opiskelutekniikoiden hallintaa, myös oppimistyylejä ja opiskelustrategioita, kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja ja sosiaalisia taitoja kuten esiintymistaitoja. Tärkeitä opintojen sujuvuuteen vaikuttavia taitoja ovat lisäksi opintojen suunnittelun ja ajankäytön hallinnan taidot.
Opiskelutaitoja voidaan tukea erillisillä opiskelutaitovalmennuksilla, -kursseilla tai –työpajoilla. Suurempi hyöty saavutetaan kuitenkin integroimalla opiskelutaidot osaksi opetussuunnitelmia ja kirjamaalla ne näkyväksi myös osaamistavoitteisiin. Opiskelutaitoja vahvistamalla kehitetään samalla tärkeitä asiantuntija- ja työelämätaitoja.
Opetus ja ohjaus
Opetustoiminta on erittäin keskeinen opiskelukyvyn osatekijä. Tähän ulottuvuuteen kuuluvat opetuksen laatu, opettajien pedagoginen osaaminen, opintojen ohjaus sekä vertais- ja opettajatutorointi.
Opintoihin kiinnittymisessä ja opiskeluyhteisöön integroitumisessa opetus on keskeisessä asemassa. Opiskelijoiden kontakteilla opetushenkilökuntaan ja esimerkiksi opetusmenetelmien monipuolisuudella voidaan edistää opiskelukykyä. Myös vertaisohjaus sekä muut tutoroinnin ja mentoroinnin muodot lisäävät opiskelukykyä.
Opiskeluympäristö
Opiskeluympäristö sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön. Fyysinen ympäristö tarkoittaa erilaisia oppimisympäristöjä ja opiskeluolosuhteita, kuten opintojen järjestämistapoja ja taukotiloja sekä kampuksen esteettömyyttä. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö muodostuvat mm. opiskelijoiden ja henkilökunnan välisestä vuorovaikutuksesta, opiskeluilmapiiristä ja opiskeluyhteisöistä.
Opiskelukykyä ja opiskelijan hyvinvointia edistää innostava ja kannustava ilmapiiri, jossa kiusaamista ei hyväksytä. Tärkeää on myös pääsy osaksi yhteisöä niin opinnoissa kuin opiskelijajärjestössäkin.
Lähteet
Kunttu, K. (2011). Opiskelukyky. Teoksessa Kunttu, Komulainen, Makkonen & Pynnönen (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim.
